Kirjoitin jo ensimmäisessä Moyo Island -postauksessa meidän retkestä lepakkoluolaan, mutta nyt tulee vielä video ja kattavampi kertomus siitä.

Meille kerrottiin Moyolla ollessamme, että kyseisellä saarella on jokin “lepakko- ja käärmeluola”, johon kuulemma kannattaa mennä. Viimeisenä päivänä kotiintulomatkalla veneretken päätteeksi meillä oli mahdollisuus piipahtaa tuolla luolassa ja mehän päätettiin lähteä, tottakai. Ei tosiaan tiedetty yhtään minkälainen luola olisi kyseessä, ja että olisiko siellä oikeasti jotain kaameita käärmeitäkin, kuten oltiin kuultu.

Veneretken päätteeksi meidät jätettiin jollekin rannalle, jossa ei ollut muita kuin paikallinen mummo istuskelemassa. Hän moikkasi tervehdykseksi ja huikkasi jollekin eteenpäin tulostamme. Meidät ohjattiin jonkin perheen kotipihaan – oltiin tässä vaiheessa vähän pihalla, että mitähän seuraavaksi tapahtuu. Talosta marssi ulos pienikokoinen bembamies suuri veitsi olallaan ja näytti merkiksi, että seuratkaa minua. Ja mehän seurattiin. Me ei kumpikaan tiedetty mihin ollaan menossa, kunhan vain seurattiin tuota jättiveitsellä varustettua randomia ja tarvottiin eteenpäin keskellä kuivaa viidakkoa. Mä aloin myös vilkkaan mielikuvitukseni saattelemana miettimään kaikkia jättikäärmeitä, joita tuo meidän guide ihan ninjana liiskaa veitsellään koittaen samalla pitää meidät hengissä.

Lopulta melko pitkän ja paahteisen kävelymatkan jälkeen päästiin vihdoin luolalle. Haju oli jo metrien päässä luolan suusta ihan kamala – siitä tiedettiinkin, että nyt taidetaan olla perillä.  Paikan päällä oli meidän lisäksi myös yksi kiinalainen pariskunta oppaansa kanssa.

Luola oli paljon suurempi mitä olin kuvitellut ja haju sitäkin kamalampi. Mä sain lepakon paskat niskaani, tosin niin varmasti kaikki siellä olleista. Panikoidessani onnistuin rikkomaan myös aurinkolasinikin. Käärmeitä me ei nähty, eikä mun mielikuvani henkemme pelastavasta veitsininjasta toteutunut, mutta lepakoita siellä oli, ja niitä olikin muuten aivan saatanasti!

Valehtelisin jos väittäisin, ettei luolassa oleskelu yhtään pelottanut tai ällöttänyt. Selvittiin sieltä kuitenkin ehjin nahoin pois ja fiilis tuon kokemuksen jälkeen oli mieletön. Ja mielikuva vaarallisista lepakoista aika toisenlainen – mä olen aina ennen ajatellut, että lepakot on kammottavia taudinlevittelijöitä ja verenimijöitä (just joking), mutta tämä luolakokemus sai mut toisiin aatoksiin – eipä yksi liitelevä lepakko kesäöisin tunnu enää missään!

Jos suunnitteilla on reissu Indonesiaan ja Sumbawalle, suosittelen tekemään edes päiväretken Moyo Islandille ja tuonne lepakkoluolaan – se on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Saari ottaa luolakäynneistä pienen maksun, mutta mukaan saa oppaan joka näyttää reitin perille ja takaisin.

-Lotta

 

Leave a comment