Jos en olisi Balilla ollessani päätynyt ghettoiseen silmätarkastukseen, en melko varmasti kirjoittaisi tässä nyt yhtään mitään. Mun näkö on huonontunut vuosien saatossa aika paljon ja nykyään en pysty edes kuvitella lukevani tai kirjoittavani mitään ilman rillejä.  Ensimmäiset lukulasini sain muistaakseni 16-vuotiaana. Ennen lasien saantia mulla oli aina koulupäivien jälkeen ihan kaamea hedari, kun olin koko päivän yrittänyt silmiä siristellen saada muistiinpanoja ylös. Mutsi vei mut optikolle, joka testasi kauko- ja lähinäön, mutta niissä ei ollut mitään vikaa. Ihmeteltiinkin, miksen silti näe kunnolla.

Lopulta löytyi toinen optikko, joka tajusi ongelman johtuvan silmän asentovirheestä, eli karsastuksesta. Silmät eivät siis kohdista samaan aikaan tarkastettavaan kohteeseen, koska silmälihakset eivät toimi tasavahvasti ja esimerkiksi lukeminen voi olla hankalaa, kun teksti ei tarkennu kunnolla. Tätä ongelmaa paikataan helposti silmien siristämisellä, mutta tämä tapa saa ainoastaan pään kipeäksi ja silmät todella rasittuneiksi ja väsyneiksi. Tulee tunne, että tekisi mieli vain laittaa silmät kiinni, jotta silmälihakset saisi lepoa. Tähän on onneksi ratkaisu: prismalinssit. Linssiin siis hiotaan prismakorjaus, joka auttaa näkemään kuvan tai tekstin yhtenä, eli tarkempana. Niinpä sain ensimmäiset lukulasini prismakorjauksella ja elämäni helpottui huomattavasti.

Mun näkö on vuosien saatossa kuitenkin huonontunut sen verran, ettei noista vanhoista laseista ole ollut hyötyä enää muutamaan vuoteen.  Tiedostin pitkään, että pitäisi hankkia uudet tehokkaammat lasit, mutta jostain syystä pitkitin näöntarkastukseen menemistä jatkuvasti. Tänä kesänä tulin kuitenkin siihen pisteeseen, että lasien hankkiminen oli lähes välttämättömyys. Balilla ollessa tuli vastaan niin monia tilanteita, joissa mun huono näkö koitui harmiksi. Kaikki kokemukset kuitenkin heikkenee tai vahvistuu aistien vahvuudesta riippuen. Kyllä mä mielummin katselen auringonlaskua tai upeita vuoristomaisemia ihan täydellä teholla.

Aasiassa kaikki on paljon halvempaa ja niinpä oli otettava tästä näköongelman ratkaisemisesta koppi, kun kerran sielläpäin maailmaa oltiin. Löydettiin netistä optikkoliike Kutalla, hypättiin skobanselkään ja lähdettiin rilliostoksille. Itse näöntarkastus oli jokseenkin hämmentävä kokemus, pienellä kielimuurilla varustettuna tottakai. Optikko väänsi ja käänsi ja kun lopulta näin tarkastuksen lopputuloksen, olin entistäkin hämmentyneempi – onpas isot lukemat! Mietin, että lasit on varmasti ihan liian tehokkaat. Yritin kuitenkin ajatella, että optikko varmasti tietää, mitä tekee.

optikko
optikko2

Näöntarkastuksen, linssien ja kehysten loppusumma oli vaivaiset 39 euroa ja lasien toimitusaika yksi vuorokausi. Olin entistäkin skeptisempi ja mietin, että voiko näin halvalla todella saada mitään hyvää. Hain lasit parin päivän päästä ja järkytyin. MÄ NÄEN! Järkytys oli siis pelkästään positiivinen. Parhaat lasit, mitä olin koskaan kokeillut. Päänsärky, jota en ollut tottumuksen vuoksi edes tajunnut, oli poissa. Kaikki värit oli kirkkaammat ja vahvemmat – tuntui kuin joku olisi laittanut ihan huolella saturationia mun näkökenttään. Kaikki tuntui ja näytti niin hyvältä! Ja kuin silmät olisi vuosien maratoonin jälkeen päässyt vihdoin huilimaan.

Koko kotimatkan istuin skoban kyydissä uudet rillit päässä ja tutkiskelin niitä jo tutuksi tulleita katuja, aivan kuin ensikertalainen uudessa paikassa. Wau, mä näen vastaantulevien kasvot ja ilmeet, kaikkia omituisia pieniä yksityiskohtia, liikennemerkkejä! Olin yhtä hymyä. Ja miten pelkkä näön parantuminen tuntui vahvistavan myös ihan kaikkia muitakin aisteja. Sanoisin, että heittämällä yksi merkittävin elämääni ja hyvinvointiani parantava juttu. Ja niinkin yksinkertainen asia, kuin silmälasit.

Kaikkea ei aina itse edes tajua, koska tiettyjen asioiden kanssa oppii elämään. Huonosta näöstä tuleekin sulle yhtäkkiä se normi. Mä sanonkin nykyään kaikille, että vaikket kokisi, että sulla on huono näkö, käy silti säännöllisesti näöntarkastuksessa. Monet optikkoliikkeet tarjoaa tarkastuksia vieläpä veloituksetta. Mulla parempi näkökyky on auttanut niin moniin ongelmiin, päällimmäisenä parantunut keskittymiskyky, joka on aina ollut todella surkea. Mä jaksan uskoa, että jos olisin jo kouluaikoina tunnollisesti käyttänyt laseja, en olisi ollut niin keskittymishäiriöinen häirikkö koulussa, hah!

optikko3
Muistan, kun silmälasien hakemisen jälkeen istuin kahvilassa ja tuijottelin yksityiskohtia myöten seiniä, kattoa ja ympärillä olevia ihmisiä kuin hullu – hitto miten siistiä nähdä kunnolla! Ei sitä aikaisemmin kunnolla edes ymmärtänyt, miten huononäköinen on todella ollut ja miten näkökyky vaikuttaa aivan kaikkeen.


Tiesitkö että…?

– Silmälasit on keksitty keskiajalla, mutta kukaan ei varmaksi tiedä, kuka ne on keksinyt. Kiitos kuitenkin hänelle, kuka ikinä oletkaan!

– Aikoinaan silmälasien kehykset valmistettiin luusta tai puusta, ja halvemmissa malleissa paksusta nahasta. Linssit valmistettiin muun muassa kiillotetusta kalliokivestä.

– Näköaistia pidetään ihmisen tärkeimpänä aistina – se välittää meille ympäristöstämme enemmän tietoa kuin muut aistit ja tätä kautta ihminen muodostaa käsityksen ympäröivästä maailmasta.  Silmässä on 70% kaikista ihmisen aistinsoluista.

– Yksi 30:sta ihmisestä on värisokea. Värisokeus on yleisempää miehillä, kuin naisilla.

– Ihmissilmä voi erottaa 10 miljoonaa eri väriä. On kuitenkin olemassa myös ns. “impossible colours”, joita ihmisen silmät eivät pysty tunnistamaan.

-Lotta

One comment

Leave a comment