Kun omin silmin näkee, miten muoviroskia heitetään liikkuvista autoista jo valmiiksi roskaisiin tienposkiin, kuinka perheenisä kerää perheensä roskat ja heittää ne veneestä suoraan mereen, tai kuinka rannat ovat täynnä roskakasoja ja ilmassa käryää jatkuvasti palanut muovi, alkaa väkisinkin miettiä – mitä täällä oikein tapahtuu? Miksi paratiisisaaret hukkuvat muovijätteeseen ja mitä asialle oikein voisi tehdä? 

Muovit valmistetaan polttoaineiden tuotannosta ylijäävistä hiilivetyvirroista. Muoveja kutsutaan ns. polymeereiksi, jotka ovat isoja ketjumaisia molekyylejä, joihin voidaan sekoittaa erilaisia lisä-, lujite- ja täyteaineita riippuen siitä, minkälainen kokonaisuus lopputuloksesta halutaan.

Suurin osa muoveista valmistetaan öljystä. Muovin tuottaminen on edullista, sillä sitä saadaan öljyn tuotannon sivutuotteena. Öljyistä valmistetun muovin ongelma on kuitenkin siinä, että molekyyli ei täysin hajoa, vaan pilkkoutuu esimerkiksi auringonvalon vaikutuksesta pienimpiin osiin eli mikromuoviksi.

Mikä mikromuovi?

Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia, joita syntyy muovin pilkkoutuessa. Kun mikromuovia pääsee luontoon, se päätyy myös muun muassa kalojen sekä lintujen ravinnoksi ja sitä kautta myös meidän elimistöömme. Mikromuovien suurin ongelma on kuitenkin se, että sen takaisin kerääminen on lähes mahdotonta ja tämän vuoksi sitä pääsee kaikkialle maaperäämme.

Öljy ei kuitenkaan ole välttämätön muovien raaka-aine, sillä kaikkien muovituotteiden valmistukseen riittää vain 4% kaikesta ihmisen käyttämästä öljystä. Muoveja voidaan valmistaa myös muistakin hiilivedyistä, joita saadaan esimerkiksi biologisista prosesseista. Nämä voivat olla vastaavia perinteisille muoveille tai biologisesti hajoavia, eli kompostoituvia muoveja.

P3710982

P3710984

Muovi merten ongelmana

Merten muovijätteet ovat yksi suurimmista ympäristöongelmistamme. Maailman meriin kertyy muovijätettä 12 miljoonaa tonnia vuosittain. Mereen kipataan rekkalastillinen muovijätettä jokaista minuuttia kohden. Kyllä, jokaista minuuttia. Muovin osuus kaikista merten jätteistä on 60-80%.

Vaikka tilastojen mukaan länsimaalaiset kuluttavatkin muovia kaikista eniten, on 80% maailman merten muovijätteistä peräisin Aasiasta. Esimerkiksi Indonesiassa reissatessa tätä muovijäteongelmaa ei voi olla huomaamatta – kierrätys siellä on täysin tuntematon käsite ja muoviroskaa on kaikkialla. Tämä olikin yksi suurimmista syistä, minkä takia tämä postausidea syntyi.

Muovista on myös paljon hyötyä

Muovista on nyt tehty paha pirulainen, mutta onko se todella vain pelkkä ongelma? Mietitäänpä… Ilman muovia en istuisi tässä tietokoneellani ja kirjoittaisi tätä tekstiä. Ilman muovia et myöskään sinä lukisi tätä, et ajaisi autollasi tai katselisi illalla lempisarjaasi televisiostasi. Muovia on kaikkialla ja siitä emme eroon pääse, vaikka kuinka haluaisimme. Mutta onko muovista myös muita hyötyjä edellä mainittujen lisäksi?

Kyllä, esimerkiksi pakkausmuovista. Miksi? Muovipakkaus kestää ja säilyy haastavissakin ympäristöissä ja pakatut tuotteet säilyy ja pysyy pitkään hyvinä, ehjinä ja tuoreina. Lisäksi, oli tuote minkä muotoinen tai kokoinen tahansa, löytyy muovipakkauksesta siihen aina ratkaisu. Muovi on todella hyvin muokattavissa eri tarpeisiin sopivaksi ja taipuu muotoon kuin muotoon.

Muovi ei myöskään johda sähköä kuten vaikka metalli, eli se on myös turvallinen – muun muassa tietokoneet ja puhelimet sisältävät erilaisia muoveja juuri tämän vuoksi. Hyötyjä on myös muovialalla työllistyminen – Suomessa on jo lähes 200 yritystä, jotka toimivat muovipakkausalalla. Muovien avulla voidaan myös hyödyntää puhtaasti ja tehokkaasti tuuli- ja aurinkovoimaa.

Ongelma vai ratkaisu – vai molempia?

Muovilla on siis hyvät ja huonot puolensa. Kun se aikoinaan keksittiin, ei tiedetty tämän päivän ongelmista – muovi nähtiin lähinnä ratkaisuna. Yksi ongelmista nykyään onkin siinä, miten muovia voitaisiin käyttää fiksusti ja erityisesti, miten siitä päästään eroon fiksusti. Omaa muovinkäyttöä on syytä miettiä senkin kannalta, että missä sitä käyttää – Aasiassa ja meillä täällä Suomessa sitä tulee käyttää hiukan eri tavalla. On tarpeellista miettiä, onko kierrättäminen mahdollista? Voiko pullot panttikierrättää vai meneekö ne suoraan roskikseen?

P3710988

Pieniä arkisia tekoja

  • Lajittele ja kierrätä jätteesi.
    Me olemme onnekkaita toimivasta kierrätyssysteemistämme,  hyödynnetään siis se! Kierrätys auttaa pitämään muovit poissa merestä ja vähentää “uuden muovin” tuloa. Tällä hetkellä vain 9% muoveista kierrätetään maailmanlaajuisesti. (Miten ne jätteet lajiteltiinkaan? Tarkista lajitteluohjeet tästä!)
  • Vähennä kertakäyttöisten muovien käyttöä.
    Ota kauppaan oma kassi mukaan ja vältä turhia hedelmäpusseja. Vältä myös kertakäyttöastioiden- ja mukien käyttöä.  Jos matkustelet maissa, joissa vesi ei ole juomakelpoista, osta oma kestävä juomapullo ja täytä sitä välttyäksesi jatkuvalta muovipullojen ostelulta. Meillä Suomessa on toimiva pullonpalautussysteemi, joten hyödynnetään se.
  • Käytä luonnonkosmetiikkaa.
    Kosmetiikkatuotteiden valinnalla voi olla suurikin merkitys. Monet kosmetiikkatuotteet sisältävät mikromuovia, jonka käytöllä voi olla vakaviakin seurauksia. Esimerkiksi kuorinta- ja pesuaineiden sekä hammastahnojen minimaaliset muovirakeet voivat läpäistä vedenpuhdistamoiden suodattimet ja näin mikromuovit päätyvät meriin. Luonnonkosmetiikkatuotteet eivät sisällä mikromuoveja!

P3730371
Kukaan meistä ei ole täydellinen ja mekin teemme välillä huonoja valintoja esimerkiksi käyttämällä kertakäyttöistä muovia sen helppouden vuoksi, mutta jos tiedostamme ongelmat ja tiedämme mitä voimme niiden ratkaisemiseksi tehdä, teemme ehkä jo alitajuntaisesti fiksumpia valintoja maailman ja ympäristömme eduksi.

-Lotta

Leave a comment