Sukellussarjan toisessa jaksossa tutustutaan enemmän merten asukkeihin, erityisesti kaloihin ja koralleihin. Kuten videoltakin näkyy, merenalainen maailma on äärettömän monipuolinen. Mitä kaikkea sieltä löytyykään? Millainen on kalojen monimuotoisuus ja mitä korallit oikein ovat? Miten ne syntyvät ja mikä niiden tehtävä meressä on?

Meren asukkien monimuotoisuus

Merenalainen maailma on erittäin kirjava ja mielenkiintoinen. On hyvin vaikea laittaa jokainen eläin ja eliö omaan lajilokeroonta niiden erikoisten ulkomuotojen ja liikkumistapojensa vuoksi. Onko tuo kala vai jokin muu eliö? Luokitellaanko tuo eläimeksi vai kasviksi?

Jo pelkästään kalalajien monimuotoisuus on erittäin suuri. Lajien ominaisuudet vaihtelevat hyvin paljon esimerkiksi ulkomuodon, ravinnon ja elinympäristön mukaan. Eri alueilla elävät kalat ovat erikoistuneet jokainen omiin erilaisiin tehtäviinsä ja voivat erota toisistaan hyvinkin paljon. Erimerkiksi siinä missä hait ovat saalitukseen kehittyneitä lihansyöjiä, ovat useat muut lajit vain kasviperäisen ravinnon perään tai käyttävät ravinnokseen pelkkiä planktoneita.

Ennen kaloja pidettiin yhtenä selkärankaisten luokkana, mutta nykyisen käsityksen mukaan ne kuuluvat useisiin eri luokkiin. Kalalajeja itsessäänkin on hyvin vaikea luokitella omiin lajeihinsa niiden erikoisten ja toisistaan poikkeavien ominaisuuksien vuoksi. Nykyään jako tehdään pääasiassa luuston rakenteen perusteella.

Ensimmäiset kalat kehittyivät jo yli 500 miljoonaa vuotta sitten ja ne olivat leuattomiin alkukaloihin kuuluva ryhmä, sillä niiltä puuttui kokonaan leuka. Nykypäivänä ainoastaan nahkiaiset ja limanahkiaiset ovat leuattomia kaloja, vaikkakaan ei ole yksimielistä mielipidettä siitä, kuuluvatko nämä eläimet kaloihin lainkaan niiden poikkeavan ruumiinrakenteensa vuoksi.

sukellus 2.Still006

sukellus 2.Still004

Koralli – mikä se on?

Korallit kuuluvat polttiaiseläimiin eli ne ovat kaukaista sukua esimerkiksi meduusoille. Korallieläin elelee joko lämpimässä tai kylmässä vedessä ja yhdessä korallit muodostavat koralliriuttoja. Lämpimän veden koralliriuttoja muodostuu alueille, joissa meriveden lämpötila ei laske pitkiksi ajoiksi alle 18 asteen ja kylmänveden korallit kasvavat tyypillisesti kylmässä meressä, noin 4-13 asteessa, yleensä 200–1000 metrin syvyydessä.
Korallilajit voidaan karkeasti jaotella pehmytkoralleihin ja kivikoralleihin.

Koralliriutta syntyy, kun korallieläimen vapaana uiva toukka pääsee sille suotuisaan ympäristöön, asettuu paikoilleen ja alkaa kasvattamaan kalkkirunkoa. 5-30 metrin syvyydessä asustelevat kivikorallit ovat yleisimpiä riuttojen muodostajia. Korallien kalkkikivestä kasaantuneet jäänteet alkavat vuosien saatossa muodostaa yhtenäistä muodostelmaa ja näin koralliriutat saavat alkunsa. Koralliriutat voivat kasvaa maksimissaan 2 metriä vuosisadassa.

Korallieläimiä on ollut merissä jo 500 miljoonaa vuotta sitten. Ravinnokseen korallieläimet käyttävät pääsääntöisesti planktonia, mutta jotkut niistä pystyvät saalistaa suulonkeroidensa polttiaissolujen vuoksi myös selkärangattomia eläimiä ja pikkukaloja.

sukellus 2.Still007
sukellus 2.Still011

Korallit muistuttavat hämmästyttävän paljon kasvia. Koralleilla ei ole lainkaan muille eläimille tyypillisiä piirteitä, kuten silmiä tai raajoja, ja sen vuoksi ne helposti mielletään kasveiksi. Korallit ovat myös kasvien tapaan paikoillaan, sillä niillä ei ole kykyä liikkua. Korallien lonkeroiden liikehditä tapahtuu merivirtojen takia. Sukeltaessa on aina syytä kunnioittaa koralleja ja olla koskematta niihin, sillä ne ovat melkoisen hauraita ja menevät helposti rikki.

Koralliriutoissa elää neljäsosa kaikista merenelävistä ja ne ovat elintärkeitä merten ekosysteemille. Ne tarjoavat nuorille kaloille mainion kasvupaikan ja aikuisille suotuisan metsästysympäristön. Valitettavasti myös korallit ovat joutuneet todella koville ilmastonmuutoksen myötä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi merivedet ovat entistä lämpimämpiä ja happamempia, ja näin ne haalistavat sekä tuhoavat koralleja. Happamoituminen vaikeuttaa uusien koralliriuttojen syntyä estäessään kalkkirunkojen kehittymisen.

Merten lämpenemisen lisäksi liikakalastus ja myrkkyjen pääsy meriin ovat suuria tuhonaiheuttajia koralleille. Tällä hetkellä jo viidesosa kaikista maailman koralliriutoista on kuollut tai vaurioitunut ja on arvioitu, että 35% koralliriutoista kuolee noin 10-40 vuoden kuluttua. Australiassa sijaitseva maailman suurin koralliriutta, Iso valliriutta on menettänyt jo kolmasosan itsestään. Riutalla on tärkeä tehtävä, sillä se on australialaisille muun muassa tsunamin esteenä. Mitä tapahtuu, kun koko Iso valliriutta kuolee? Mitä tapahtuu, kun kaikki maailman korallit kuolevat? Omia valintojaan on hyvä pohtia myös näiden näkökulmien kautta.

sukellus 2.Still009
Merikäärme on harvinainen näky koralliriuttojen keskellä.

Teksti: Lotta
Video & kuvat: Miz

Katso myös:
VIDEO: SUKELLUSSARJA ALKAA! JAKSO 1 – MITÄ LAITESUKELLUS ON?

Leave a comment