Viikot vierii ja talvi tekee tuloaan kovaa kyytiä. Pian on siis taas meidän jengin aika laittaa kamat kasaan ja lähteä maailmalle. Vaikka ilmojen viileneminen alkaakin täällä mökillä asustellessa jo hiukan tuntumaan, on lande-elämä silti kaiken kaikkiaan ollut todella rentouttavaa – on ollut oikeasti aikaa pysähtyä ja miettiä kaikenlaista.

Täällä asuminen on ollut myös kasvattavaa, etenkin jos puhutaan kärsivällisyydestä. Varsinkin ihmiselle, joka on lähes koko ikänsä asunut kaupungin vilinässä – siellä missä kaikki on aina helposti ja mukavasti heti saatavilla. Täällä ei esimerkiksi ole lainkaan juoksevaa vettä ja WC:nä toimii ulkohuussi, joka on vieläpä näin talven tullen jo aika kohmeinen, ainakin viileimpinä aamuina.

Arkiasioihin kuten kauppaan ja salille on myös suhteellisen pitkä matka ja käytännön asioita on pakko suunnitella hiukan enemmän. Kaikkeen kuitenkin sopeutuu ja asioihin tottuu uskomattoman hyvin – nykyään tuntuu jopa vähän hassulta olla paikoissa, joissa esimerkiksi hanasta tulee juoksevaa lämmintä vettä.

Vielä jokunen aika sitten ajatuskin tällaisesta asumisesta olisi nostattanut mun niskavillat pystyyn, mutta näemmä tästäkin kaupunkilaisesta on saatu ihan kelpo lande-emäntä muovattua. Tätä aihetta olen miettinyt jonkin verran ja siitä on tekstiäkin tulossa: Kaupunkilaismieli maalla. Mielenkiintoisia juttuja, joita harvemmin tulee pohdiskeltua. Etenkään silloin, kun elää itse siinä kaupunkikuplassa.

Täällä ollessa on tuntunut, että aikaa on oikeasti riittänyt kaikkeen tärkeään. On tullut joogattua ja luettua kirjoja paljon enemmän kuin normaalisti, täällä on saanut luovan ilmapiirin ja ympäristön työnteolle, on saanut nauttia luonnosta ja sen antimista (ollaan muun muassa ruokittu lintuja ja meillä on jopa oma lemmikki-tikka pihalla! Kaikki talitintit on myös aina olleet ruoka-aikaan paikalla ja niiden ulkomuoto alkaa muistuttamaan pyöreää pomppivaa palloa. No, onpahan ainakin ravintoa talveksi :-D) ja täällä on ottanut pienistä asioista ja hetkessä elämisestä kaiken ilon irti.

Viikonloppuisin toisinaan on ollut kiva piipahtaa “sivistyksen” pariin moikkaamaan frendejä, mutta takaisinpaluu mökille on aina tuntunut superhyvälle. Pysähtyminen ja ympäristön vaihtaminen tutusta ja turvallisesta johonkin vieraaseen tekee oikeasti hyvää – olen kehittänyt itseäni etenkin henkisellä puolella valtavasti ja oivaltanut tärkeitä asioita.

Minne seuraavaksi?

Bongattiin meille suhteellisen edulliset lennot nyt marraskuulle mun syntymäpäivälle Dubaihin, josta mennään pidemmäksi aikaa Sri Lankalle. Lankalta jatketaan matkaa Kuala Lumpurin kautta Sumatralle ja sieltä alustavien suunnitelmien mukaan vielä Filippiineille.

Reissun raamit on aika selkeät, mutta mitään liian tarkkaa suunnitelmaa meillä ei ole, koska on kiva pitää vähän spontaania pelivaraa. Reissun päällä ajateltiin olla max. kuusi kuukautta ja tulla sitten taas ennen kesää takaisin Suomeen. Surffia, duunia, uusia kokemuksia ja kasvamista. Siinä aikalailla meidän suunnitelmat pähkinänkuoressa.

Muutamia käytännön asioita vielä hoidettavana täällä Suomessa ja sitten meidän matka saa alkaa. Koko BEMBALYFE on ollut aika hiljakseen tässä syksyn, mutta reissussa ollessa on tarkoitus taas dokumentoida uutta (entistäkin parempaa ja laadukkaampaa!) matskua ja laittaa niitä tänne ulos säännöllisesti.

Ja hei, kaikki matkavinkit etenkin Filippiineille on enemmän kuin tervetulleita,  ollaan molemmat sinne nyt ensimmäistä kertaa menossa. Onko jotain majoitussuosituksia tai paikkoja, joissa kannattaa ehdottomasti käydä? Toki muutkin matkavinkit otetaan mieluusti vastaan. Kommenttiboksi on vapaa!

Teksti ja kuvat: Lotta

Leave a comment