WEST SUMBAWA – MALUK (PART.1)

Seuraava etappi meidän reissulla oli Sumbawa, jossa oltiin yhteensä 6 yötä. Ajettiin ensin Canggusta Padang Bain satamaan, josta mentiin 4 tuntia lautalla Lombokille.  Yövyttiin Lombokilla pari yötä, ja sieltä otettiin taas lautta eteenpäin, 1,5 miljoonan asukkaan saarelle Sumbawalle. Lauttamatka kesti puolitoista tuntia ja meno oli suhteellisen levoton – kaamea tungos, kaikki poltti röökiä ja lapset huusi. Löydettiin lattialta pieni tila, jossa istuttiin koko matka. Maihin päästyä meille kuitenkin aukesi aivan huikeat ajomaisemat ja ajeltiin satamasta vielä pari tuntia kohti Malukia.

Varataan aina Bookingin kautta meidän majoitukset, eikä sitä oikein koskaan tiedä, millainen hökkeli sitä on vastassa. Me ei kumpikaan olla kovinkaan vaativia asumisen suhteen, mutta tällä kertaa jouduttiin kyllä järkyttymään aika pahasti. Huone, mikä oltiin varattu, oli kuin vanhasta 80-luvun kämäsestä horrorleffasta. Joka puolella leijui tunkkainen pöly ja huone haisi röökille, vessanpöntön toimivuudesta puhumattakaan. Ei tarvinut kauaakaan arpoa, kun päätettiin vaan suosiolla vaihtaa mestaa. Onneksi ihan parin sadan metrin päästä löytyi yhden Aussiäijän omistama Dreamtime Sumbawa, josta sattumalta löytyi vielä yksi vapaa huone. Paikka oli paljon enemmän meidänlainen.

Malukissa lähes kaikki turisteista – joita tosin ei kovinkaan montaa tullut vastaan – oli surffareita. Spotit on tunnettuja, mutta aika kaukana rannasta ja aloittelijoille ne voi olla vähän turhan haastavia. Javan reissun jälkeen mun oma lauta pysyttelikin aika visusti pussissaan, mutta Miz kävi surffaamassa päivittäin. Spottien sijainnin vuoksi myös surffimatskun kuvaaminen koitui aika hankalaksi.

Ja tottakai meidän matkaan mahtui myös sekoilua. Miz muun muassa onnistui hukkaamaan oman skoban avaimensa rannalle, siis ainoan skoban jolla oltiin silloin liikkeellä. Voimasanojen saattelemana tarvottiin hiekassa ja meressä ties kuinka pitkään etsien avainta – ei merkkiäkään. Pyydettiin joltain paikallisilta lopulta jeesiä, ja ne sai onneksi skoban käyntiin omalla avaimellaan. Uusi avain teetettiin toisen skootterin avaimesta. Tän keissin jälkeen oon ”pariin” otteeseen Miziä muistutellut, että onhan sun avain tallessa…

Maluk oli kokemuksena mielenkiintoinen – se on köyhyydestään huolimatta todella kaunis paikka. Erityisesti jäi mieleen vuoristomaisemat, villieläimet ja mielettömät rannat turkoosine vesineen.

sumbawa100

sumbawa30

sumbawa35

sumbawa36

sumbawa17

s5

maluk-bay

sumbawa10

sumbawa24

sumbawa21

sumbawa111

sumbawa22

sumbawa26

sumbawa8

s4

sumbawa27

sumbawa29

-Lotta

FOODCORNER: FRIED VEGGIES & TOFU

Paras ruoka valmistuu tuoreita ja laadukkaita raaka-aineita, mausteita ja mielikuvitusta käyttäen. Me ollaan kumpikin työskennelty aikoinaan ravintola-alalla ja ollaan maukkaan ruoan ystäviä.  Tullaan silloin tällöin julkaisemaan täällä FOODCORNER -videoita, joissa kokkaillaan milloin mitäkin safkoja.

Tämän videon todella simppeli, mutta herkullinen ateria valmistui Javalla. Me oltiin parisen viikkoa syöty lähinnä vain nuudeleita, riisiä ja baksoa, ja sattumalta löydettiin vihanneskärry, josta ostettiin kaikkea tuoretta kokkailtavaksi. Voin kertoa, että riisinsyönnin jälkeen vihannekset ja tofu maistui uskomattoman hyvältä!

LISÄRAVINTEET REISSUSSA

Mä olen aina ollut aika terveysintoilija ja todella kiinnostunut hyvinvoinnista. Yksi asia mikä meillä on reissatessa kulkenut paikasta toiseen mukana, on pieni kasa vitamiinipurkkeja. En koskaan syö mitään vitamiineja turhaan tai huvin vuoksi, vaan kaikelle on aina jokin syynsä. Aikoinaan sitä tuli vedettyä jos jonkinmoista lisäravinnetta sun muuta, mutta nykyään mukana kulkee ihan vaan muutama luottotuote.

supps

Moringa
Moringa on yksi luonnon ravinteikkaimpia kasveja ja sisältää yli 90 eri ravintoainetta ja 46 antioksidanttia. Se on kasviperäinen proteiini ja mainio rasvintolisä paljon liikkuvalle smoothien tai vaikka aamupuuron sekaan. Täällä tätä kasvia näkee paljon luonnossa ja se onkin todella suosittu luontaistuotteena täällä päin maailmaa. Moringanlehtijauhetta kutsutaan muuten “elämän eliksiiriksi” .

Temu Lawak 
Temu Lawak eli kurkuma. Kurkumalla on todella paljon terveyshyötyjä, mutta itse sitä tulee syötyä lähinnä sen tulehduksia ehkäisevän vaikutuksen vuoksi.

Kalsium + magnesium + sinkki
Maitotuotteita tulee reissussa ollessa syötyä ja juotua todella vähän, oikeastaan aamukahvin sisältämä maito on melkein ainut mitä tulee päivittäin nautittua. Kalsiumin saanti jää siis todella vähäiseksi ja sen vuoksi se on hyvä saada lisänä purkista. Magnesium on ollut välttämätön estämään suonenvetoja ja lihaskramppeja. Sinkki taas pitää huolen muun muassa ihon hyvinvoinnista ja parantaa vastustuskykyä.

Rauta
Rautatabletit on koitunut mulle ihan pakollisiksi jutuiksi reissussa ollessa. Ruokavalio on täällä melko vähälihainen ja raudansaanti jää usein liian pieneksi. Mulla on helposti taipumusta raudanpuutteeseen ja sen huomaan usein uupumuksena, väsymyksenä ja huimauksena. Naisilla raudantarve on muutenkin suurempi kuin miehillä. Nämä tabletit on ihan oikeasti auttaneet ja sen näkee olossa ihan selkeästi, onko niitä ottanut vai ei.

Omenaviinietikka (with mother)
Aamulla heti herättyä tilkka omenaviinietikkaa sekoitettuna veteen on aika vakio rutiini. Omenaviinietikka on melkoinen terveystuote ja sillä on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia: se lievittää närästystä ja ruoansulasongelmia, auttaa ruoan imeytymisessä vatsassa, poistaa pahalaatuisia suolistobakteereja, pitää huolta elimistön puolustusjärjestelmästä mm. ehkäisemällä flunssaa ja muita tartuntatauteja, vähentää sokerin määrää veressä eli tasapainoittaa verensokeria, puhdistaa kehoa poistaen verenkierrosta haitallisia aineita sekä vilkastuttaa aineenvaihtuntaa!

Kannattaa kuitenkin huomioita, että omenaviinietikka on “with mother”. Pullon pohjassa tulee olla bakteerien muodostama hyytelömäinen kalvo, eli etikkaemä. Tällöin kyseessä on sitä aitoa omenaviinietikkaa. Normaali ruokakauppojen omenaviinietikka on usein ilman tätä.

Mun ehdoton suosikki luontaistuotekauppa täällä on Bali Buda. Sieltä löytyy vitamiinit, lisäravinteet, laadukkaat suolat ja muut mausteet sekä ihania raakaruokia!

balibuda4 balibuda1balibuda2 balibuda5

-Lotta

EAST JAVA – RED ISLAND

Edellisessä postauksessa kirjoitin meidän matkasta Javalle ja nyt seuraa postaus itse saarelta. Kaiken kaikkiaan oltiin Red Islandilla kaksi viikkoa ja päivät meni lähinnä surffatessa, ajellessa ympäriinsä kuvaillen ja ihmetellessä saaren meininkejä.

Java on Indonesian viidenneksi suurin saari ja asukkaita sieltä löytyy noin 145 miljoonaa. Turismia ei siellä juurikaan ole ja olosuhteet on suhteellisen alkeelliset. Kaikki paikalliset oli kuitenkin todella ystävällisiä ja muutenkin olo oli erittäin tervetullut – jatkuvasti joku halusi meidän kanssa kuvaan ja hymyjä sekä moikkailuja tuli joka puolelta.

Me yövyttiin Red Island Bungalowsissa, joka sijaitsi ihan rannan tuntumassa. Meidän kämppä oli simppeli pieni bungalowi, joka jaettiin kolmisin. Kaksi viikkoa maksoi noin 100 euroa per henkilö.

Ramadanin ja myös paikan pienuuden vuoksi ruokapaikkoja oli aika rajoitetusti ja pääsääntöisesti tulikin syötyä lähinnä riisiä, kananmunia, nuudeleita ja baksoa. Tuoreita vihanneksia kaipasi kyllä aika paljon. Yhtenä päivänä me onneksi bongattiin rannan tuntumasta papparainen vihanneskärryn kanssa ja ostettiin kunnon kasa kaikkea freesiä kokkailtavaksi. Ruokahan tuolla oli ihan todella edullista ja alle eurolla sai jo vatsansa täyteen.

Kaiken kaikkiaan käymisen arvoinen paikka, josta jäi positiivinen fiilis. Kahdessa viikossa ehti kuitenkin aikalailla mökkihöperöityä, ja oli mukava palata takaisin “sivistyksen” pariin Balille. Paluumatka sujui pienestä vesisateesta huolimatta hyvin – kenenkään skoba ei hajonnut ja lauttaankin päästiin tällä kertaa ongelmitta.

java18

java8

java3

java3

java15

java11

java22

java33 java48 java39 java41

java14

java13

java12

java27

java5

java19

java17

java21

java25

java24

java28

java6

-Lotta

 

MATKA JAVALLE – 208 KM

Kuala Lumpurin jälkeen oltiin pari yötä Balilla Canggussa ja sen jälkeen startattiin meidän matka viereiselle saarelle, Javalle. Matka oli tarkoitus taittaa skobilla ja saarien väli lautalla.

Meidän frendi Keini lähti matkaan mukaan ja oltiin sovittu, että lähdetään ajamaan jo aikaisin aamusta, että päästään suht ajoissa perille. Niinpä silmät ristissä lähdettiin ajelemaan skobat pakattuina. Noin vartin ajelun jälkeen Keiniä ei näkynyt perässä enää lainkaan ja kappas, skoba oli hajonnut.

Kello oli vähän yli seitsemän aamulla, eikä mikään huoltopaikka oikein ollut siihen aikaan vielä auki. Oli suhteellisen huvittava näky, kun Miz työnsi omalla skoballaan jalkansa avulla Keinille vauhtia, kun nää kaks sankaria yritti löytää lähintä aukiolevaa huoltopaikkaa. Ja tottakai samaan syssyyn alkoi vielä satamaan vettäkin.

2

keini-skoba

Huoltopaikka onneksi lopulta löytyi, mutta pienen virittelyn ja säädön jälkeen tuomio kuitenkin oli, että skoba on totaalisen rikki eikä sillä lähdetä ajamaan yhtään mihinkään. Onneksi tää keissi sattui matkan alussa, niin oli helppo tehdä uudet suunnitelmat. Tultiin siihen tulokseen, että me jatketaan matkaa Mizin kanssa kaksin ja Keini tulee seuraavana päivänä perässä uuden skoban kanssa.
3

dav

miz-ja-keini

lotta

Loppu ajomatka sujui hyvin, mutta perse oli aika puuduksissa, kun sen kolmisen tuntia istui paikallaan ajaen. Isot rekat oli myös suhteellisen rasittavia ohitellessaan, mutta aika iisisti koko matka taittui. Ramadanin vuoksi moni ruokapaikoista oli kiinni, mutta Medewistä onneksi löydettiin Warung Bagus, jossa vedettiin nasi gorengit  naamaan.

road

warungbagus-medewi

nasigoreng

Lautalle mennessä tuli pieniä ongelmia, kun mun skoban rekisteriotetta väitettiin kopioksi ja myös ajokortin kanssa oli häikkää. Meillä on molemmilla kansainväliset ajokortit, mutta mulla tuli ilmeisesti ongelmia siksi, ettei mulla ole mopokorttia ollenkaan, vaan ainoastaan pelkkä henkilöautokortti. Poliisi pyysi multa 240.000 idr, eli noin 15 euroa, jotta pääsin lauttaan.

Lauttamatka kesti vajaan tunnin ja meno oli jo siellä Baliin verrattuna todella erilainen. Javalla suurin osa on muslimeita ja on suositeltavaa pukeutua tarpeeksi peittävästi ja heidän uskontoaan kunnioittavasti, mikäli haluaa välttyä epämukavilta tilanteilta. Mulla oli jalassa shortsit ja samantien lauttaan astuessa alkoi puhelimien kamerat laulaa ja katseita tuli häiritsevän paljon. Olo oli rehellisesti sanottuna melko inhottava. Mulla oli mukana onneksi sharonki, jonka sain loppumatkan ajaksi jalkojen peitoksi. Myös toppi vaihtui olkapäät peittävään t-paitaan aikaisemmin matkan aikana. Hyvä opetus kuitenkin ja pisti kyllä kunnolla miettimään asioita.

lautta

maisema

miz

marjukka

risteys

Lauttamatkan jälkeen edessä oli vielä vajaa kolme tuntia ajoa ja koko sen aikana pysähdyttiin vain pari kertaa. Skobasäätöineen kaikkineen koko reissuun meni noin 10 tuntia, mutta ongelmitta matkan pystyy taittaa paljon nopeamminkin.

-Lotta