Where we share our own thoughts about anything.

What’s up people! Ready for some abstract thinking? First a little update on Bembalyfe.

I have finally found out what I want to do in my life. And that thing starts now! I have been thinking a lot about what I want to do and tried a number of different things but nothing has really “clicked” into place. That is, until now.

My girlfriend and I started this Bembalyfe thing almost a year ago as a travel website. Things didn’t really go as we’d planned and now we’re changing course, kind of completely. Lotta started her own blog in a Finnish portal so that she can do just the right things for her. You can check it out HERE if you are interested.

So, I got to continue what we started. But it needed to change, and the change is this: Visual Journeys & Complex Thoughts. This is what I came up with and what I want to do.

I’m still gonna do videos for my YouTube channel but not only travel videos. I want to do more meaningful and artistic content.

And I want to write more blog posts about my thoughts because my mind is racing most of the time so there is plenty of that. I also figured that it might be interesting for some people to talk about thinking instead of just travel information, pictures and videos that in the end don’t give that much to anybody. And there are also just too many people doing it right now so I myself got uninterested in the topic.

Thinking without language?

Okay, let’s start this thing. What do I mean with thinking without language? Let me explain a little bit of my childhood to give you a better understanding of where this thought originally came from.

I was born into a Swedish speaking family in Finland. If you didn’t know, Finland is a bilingual country, about 5% of the population speaks Swedish as their native language. So I went to a Swedish speaking school and we spoke Swedish at home.
Things started to change tho, when I was about 10 or so, I started hanging out more with Finnish speaking kids.
We also studied Finnish in school and I got a hang of the language pretty easy.

So when I was about 15 years old and very confident of starting to choose my own path in life I started to speak Finnish at home also. I figured that if we live in a country where over 90% of the people speak this other language, I don’t have the best chances to succeed here if I don’t speak it. My mom was not that thrilled about this change but she accepted it anyway. For me, it was just a natural step in learning stuff and I didn’t think that much about it for some years.

Then when I was about 20 years old some of my new friends asked me: What language do you think in if you study in Swedish but hang out with Finnish speaking people. For me, this was a very weird question and I did not have an answer right away. I thought about it for some time and the way I saw it, was: I don’t really think in language, it’s more like, I think about things.

Examples

Someone tells me “this one car is red”. For me it is just super clear in my mind, I see a picture of a red car. I don’t here any language in my head. And when I say it myself to someone, my mind uses the language that the surrounding people uses, as a tool, to describe the picture in my head. The same picture of the red car stays in my mind even if the language would change. For some time in my life, I thought that everybody thinks that way. Now when I’m a bit older I have realized, that is not the case. Many people think through their own language.

And so, in the age of Google, I had to get some more information about this stuff. Turns out there are people who think like me and it’s called abstract thinking. Things are not that simple tho. Abstract thinking is a kind of simple thinking. With language thinking it is possible to do more complex thinking than to just think of objects because everything in life is not objective.

For example, when thinking about theories and concepts it is basically impossible to think in an abstract way. There are tho exceptions to this too. Some studies suggest that there are deaf people that don’t use language when they think because they cannot speak and have never learned any language. They still think and manage to live. This is something that is very interesting to me. There was a story about a man who had been deaf his whole life and later learned a language and he recalls the time like this.

He remembered thinking:

“that perhaps the moon would strike me, and I thought that perhaps my parents were strong, and would fight the moon, and it would fail, and I mocked the moon.”
-DEAF BOY before learning any language

It surely is a different kind of thinking that leads to different thought when not using language. I found one sentence on a website that explained this whole thing pretty nicely for me. It’s this one:

“We may be able to think without language, but language lets us know that we are thinking.” -ARIKA OKRENT

I don’t know if it is better or worse to think this way I do a lot of the times. One thing that I know for sure is that it has helped me to learn other languages easier. I’m 32 years old now and I feel like writing in English is the easiest for me at the moment.

How did that happen? Probably because at some point in my 20’s I started to watch and read most of the content I consumed in English. And now it just somehow feels like the easiest one. Can’t wait to see what happens in the next 15 years if I will learn a new language or not. Chinese would probably be the next thing in terms of progress because it is the most spoken language in the world. Only time will tell.

I hope there was at least some complexity in these thoughts.

Note: I use Finnish as my main language with friends and at home. I consume most media content in English and I never stopped talking Swedish either. I still have some friends with whom I speak Swedish and I also went to a University of Applied Science that was in Swedish.

Do you have any similar thoughts about this? Would love to hear some.

Thanks

-Michael

Pikaiset kuulumiset ja huomenet Dubaista! Saavuttiin tänne muutama tunti sitten joskus aikaisin aamuyöstä. Vedettiin pienet tirsat tässä kentällä sikiöasentoon käpertyneinä ja äsken herätessä oli samantien tultava kahville ja taltuttaa kahvihammas.

Meillä on aikamoinen kasa kaikenlaista elektroniikkaa mukana ja siihen päälle vielä kolme surffilautaa ja muuta rompetta. Ei otettu tälle päivälle mitään yöpymismestaa ollenkaan, niin nyt seuraavaksi heitetään ylimääräiset tavarat säilytykseen ja lähdetään tutkimaan kaupunkia tarkemmin.

Rehellisesti sanottuna mulla on tästä koko mestasta ehkä vähän skeptinen ennakkofiilis, mutta positiivisin mielin lähdetään matkaan ja katsotaan mitä Dubai meille tarjoaa. Illalla sitten lennetään Sri Lankalle – kuullaan siellä lisää!

-Lotta

Laita BEMBALYFE seurantaan!
Instagram

Torstai, kello on hiukan vaille yhdeksän. On viileä, mutta aurinkoinen syysaamu. Istun keittiön pöydän äärellä ja katson ikkunasta ulos – Lohjanjärvi näyttää kauniilta tänään. Linnut pyörivät terassilla niille laittamani talipallon ympärillä. Juon aamukahviani ja koitan herätä tähän päivään.

Reissukuume on todella alkanut nostaa päätään ja suunnitelmat sen suhteen ovatkin jo hiukan edenneet, ainakin ajatuksen tasolla. Tämä kesä ja alkusyksy täällä mökillä ovat olleet antoisat, mutta nyt alkaa jo olla fiilis, että on taas päästävä eteenpäin. Ajatus kylmästä pimeästä talvesta ei houkuttele ja mieli kaipaa lämpöön.

On kuitenkin taito osata nauttia jokaisesta hetkestä, riippumatta säästä tai mistään muustakaan ulkoisesta. Olla miettimättä mennyttä tai tulevaa ja olla onnellinen juuri tässä ja nyt. Tietoinen läsnäolo auttaa itselläni tähän. Se, että on täysin läsnä juuri tässä hetkessä, täysin tietoinen omista aisteistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan. Tietoisen läsnäolon harjoitukset tutkitusti vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta.

Tässä pieniä arkisia asioita, joilla tietoista läsnäoloa voi harjoitella: kun tiskaat, keskity täysin siihen mitä teet, miltä pesuaine tuoksuu, miltä vesi käsissäsi tuntuu. Kun kävelet ulkona, aisti miltä ympärilläsi tuoksuu, miltä kropassasi tuntuu, onko askel kevyt vai raskas. Kun syöt, tee se tietoisesti, nauti jokaisesta suupalasta, pureskele ajatuksella, älä hotki. Kun tapaat ihmisiä, kuuntele oikeasti mitä he sanovat, älä kiirehdi ja mieti vain mitä itse vastaisit takaisin.  Ota päivittäin hetkiä, kun vain olet ja keskityt pelkästään hengitykseesi ja sen hetkisiin tuntemuksiisi.

P3720903
P3720955
P3720918

Koskaan ei voi rakentaa omaa onnellisuuttaan minkään ulkoisen varaan. Ei reissujen, materian tai muiden ihmisten. Onnellisuus ei myöskään löydy etsimällä, se on jo meillä kaikilla.

Mukavaa torstaipäivää sinulle.

 

Teksti: Lotta
Kuvat: Miz

Kun omin silmin näkee, miten muoviroskia heitetään liikkuvista autoista jo valmiiksi roskaisiin tienposkiin, kuinka perheenisä kerää perheensä roskat ja heittää ne veneestä suoraan mereen, tai kuinka rannat ovat täynnä roskakasoja ja ilmassa käryää jatkuvasti palanut muovi, alkaa väkisinkin miettiä – mitä täällä oikein tapahtuu? Miksi paratiisisaaret hukkuvat muovijätteeseen ja mitä asialle oikein voisi tehdä? 

Muovit valmistetaan polttoaineiden tuotannosta ylijäävistä hiilivetyvirroista. Muoveja kutsutaan ns. polymeereiksi, jotka ovat isoja ketjumaisia molekyylejä, joihin voidaan sekoittaa erilaisia lisä-, lujite- ja täyteaineita riippuen siitä, minkälainen kokonaisuus lopputuloksesta halutaan.

Suurin osa muoveista valmistetaan öljystä. Muovin tuottaminen on edullista, sillä sitä saadaan öljyn tuotannon sivutuotteena. Öljyistä valmistetun muovin ongelma on kuitenkin siinä, että molekyyli ei täysin hajoa, vaan pilkkoutuu esimerkiksi auringonvalon vaikutuksesta pienimpiin osiin eli mikromuoviksi.

Mikä mikromuovi?

Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia, joita syntyy muovin pilkkoutuessa. Kun mikromuovia pääsee luontoon, se päätyy myös muun muassa kalojen sekä lintujen ravinnoksi ja sitä kautta myös meidän elimistöömme. Mikromuovien suurin ongelma on kuitenkin se, että sen takaisin kerääminen on lähes mahdotonta ja tämän vuoksi sitä pääsee kaikkialle maaperäämme.

Öljy ei kuitenkaan ole välttämätön muovien raaka-aine, sillä kaikkien muovituotteiden valmistukseen riittää vain 4% kaikesta ihmisen käyttämästä öljystä. Muoveja voidaan valmistaa myös muistakin hiilivedyistä, joita saadaan esimerkiksi biologisista prosesseista. Nämä voivat olla vastaavia perinteisille muoveille tai biologisesti hajoavia, eli kompostoituvia muoveja.

P3710982

P3710984

Muovi merten ongelmana

Merten muovijätteet ovat yksi suurimmista ympäristöongelmistamme. Maailman meriin kertyy muovijätettä 12 miljoonaa tonnia vuosittain. Mereen kipataan rekkalastillinen muovijätettä jokaista minuuttia kohden. Kyllä, jokaista minuuttia. Muovin osuus kaikista merten jätteistä on 60-80%.

Vaikka tilastojen mukaan länsimaalaiset kuluttavatkin muovia kaikista eniten, on 80% maailman merten muovijätteistä peräisin Aasiasta. Esimerkiksi Indonesiassa reissatessa tätä muovijäteongelmaa ei voi olla huomaamatta – kierrätys siellä on täysin tuntematon käsite ja muoviroskaa on kaikkialla. Tämä olikin yksi suurimmista syistä, minkä takia tämä postausidea syntyi.

Muovista on myös paljon hyötyä

Muovista on nyt tehty paha pirulainen, mutta onko se todella vain pelkkä ongelma? Mietitäänpä… Ilman muovia en istuisi tässä tietokoneellani ja kirjoittaisi tätä tekstiä. Ilman muovia et myöskään sinä lukisi tätä, et ajaisi autollasi tai katselisi illalla lempisarjaasi televisiostasi. Muovia on kaikkialla ja siitä emme eroon pääse, vaikka kuinka haluaisimme. Mutta onko muovista myös muita hyötyjä edellä mainittujen lisäksi?

Kyllä, esimerkiksi pakkausmuovista. Miksi? Muovipakkaus kestää ja säilyy haastavissakin ympäristöissä ja pakatut tuotteet säilyy ja pysyy pitkään hyvinä, ehjinä ja tuoreina. Lisäksi, oli tuote minkä muotoinen tai kokoinen tahansa, löytyy muovipakkauksesta siihen aina ratkaisu. Muovi on todella hyvin muokattavissa eri tarpeisiin sopivaksi ja taipuu muotoon kuin muotoon.

Muovi ei myöskään johda sähköä kuten vaikka metalli, eli se on myös turvallinen – muun muassa tietokoneet ja puhelimet sisältävät erilaisia muoveja juuri tämän vuoksi. Hyötyjä on myös muovialalla työllistyminen – Suomessa on jo lähes 200 yritystä, jotka toimivat muovipakkausalalla. Muovien avulla voidaan myös hyödyntää puhtaasti ja tehokkaasti tuuli- ja aurinkovoimaa.

Ongelma vai ratkaisu – vai molempia?

Muovilla on siis hyvät ja huonot puolensa. Kun se aikoinaan keksittiin, ei tiedetty tämän päivän ongelmista – muovi nähtiin lähinnä ratkaisuna. Yksi ongelmista nykyään onkin siinä, miten muovia voitaisiin käyttää fiksusti ja erityisesti, miten siitä päästään eroon fiksusti. Omaa muovinkäyttöä on syytä miettiä senkin kannalta, että missä sitä käyttää – Aasiassa ja meillä täällä Suomessa sitä tulee käyttää hiukan eri tavalla. On tarpeellista miettiä, onko kierrättäminen mahdollista? Voiko pullot panttikierrättää vai meneekö ne suoraan roskikseen?

P3710988

Pieniä arkisia tekoja

  • Lajittele ja kierrätä jätteesi.
    Me olemme onnekkaita toimivasta kierrätyssysteemistämme,  hyödynnetään siis se! Kierrätys auttaa pitämään muovit poissa merestä ja vähentää “uuden muovin” tuloa. Tällä hetkellä vain 9% muoveista kierrätetään maailmanlaajuisesti. (Miten ne jätteet lajiteltiinkaan? Tarkista lajitteluohjeet tästä!)
  • Vähennä kertakäyttöisten muovien käyttöä.
    Ota kauppaan oma kassi mukaan ja vältä turhia hedelmäpusseja. Vältä myös kertakäyttöastioiden- ja mukien käyttöä.  Jos matkustelet maissa, joissa vesi ei ole juomakelpoista, osta oma kestävä juomapullo ja täytä sitä välttyäksesi jatkuvalta muovipullojen ostelulta. Meillä Suomessa on toimiva pullonpalautussysteemi, joten hyödynnetään se.
  • Käytä luonnonkosmetiikkaa.
    Kosmetiikkatuotteiden valinnalla voi olla suurikin merkitys. Monet kosmetiikkatuotteet sisältävät mikromuovia, jonka käytöllä voi olla vakaviakin seurauksia. Esimerkiksi kuorinta- ja pesuaineiden sekä hammastahnojen minimaaliset muovirakeet voivat läpäistä vedenpuhdistamoiden suodattimet ja näin mikromuovit päätyvät meriin. Luonnonkosmetiikkatuotteet eivät sisällä mikromuoveja!

P3730371
Kukaan meistä ei ole täydellinen ja mekin teemme välillä huonoja valintoja esimerkiksi käyttämällä kertakäyttöistä muovia sen helppouden vuoksi, mutta jos tiedostamme ongelmat ja tiedämme mitä voimme niiden ratkaisemiseksi tehdä, teemme ehkä jo alitajuntaisesti fiksumpia valintoja maailman ja ympäristömme eduksi.

-Lotta